Kuka tahansa voi muokata Wikipedian artikkeleita ja keskustella niistä.
Sami Määttä
World Wide Web mahdollistaa avoimen ja verkostomaisen
tietoyhteistyön, jonka
teknologisen "maiseman" tyypittelen seuraavasti (suluissa tärkeä
erotteleva ominaispiirre):
- wiki-tietämysvaranto (yhteiskirjoittaminen ja kaksisuuntainen linkitys)
- julkaisujärjestelmä (organisaation viestintä)
- pikaviestintä (yhtäaikaisuus)
- kommentointi (osallisuuden sujuvuus).
Kaikki edellämainitun tyyppiset nykyaikaiset tietojenkäsittelyn ympäristöt ja ko. välineet on yleensä toteutettu niin, että aineistoja on helppo kirjoittaa ja lukea, kuunnella, katsoa ja lainata. Useimmat välineet ovat käytettävissä Web-selaimilla.
Välineistön käyttöönottokin on useimmiten hyvin sujuvaa, koska mahdollisimman paljon tekniikasta on sijoitettu palvelinkoneille eli servereille Internetissä. Ja jos asiakasohjelmisto (client) tuleekin asennettavaksi omalle koneelle, käy sekin yleensä mutkattomasti. Lisätietoja po. teknologiasta
Web2.0:n merkeissä on tullut paljon uusia ja sujuvia sovelluksia ja palveluja juuri tietoyhteistyötä ja tietojen vaihtoa ajatellen. Vanhojen hierarkkisten ja lineaaristen toimintatapojen maailmasta ollaan siirtymässä hypertekstiin, jossa keskeistä on vapaa yhteistyö sosiaalisessa Webissä ja monisuuntainen aineistojen yhteenkytkeytyminen. Esimerkkejä tällaisista Web-palveluista ovat YouTube, LinkedIn, Facebook ja WiZiQ. Myös SecondLife on syytä huomioida mm. oppimisen ympäristönä.
Kaikenlaisten uusien verkkopalvelujen ja ohjelmistojen tarjonnan runsaudessa kannattaa pitää kiinni pitkäaikaisemmin vaikuttavista, tosiasiallisista standardeista, esimerkiksi WWW-konsortion ja Open Geospatial Consortiumin suosituksista. Mikään yksittäinen sovellus tai laajakaan "valmis" sovellusten kokonaisuus sinänsä ei takaa kestävää ratkaisua muuttuvissa olosuhteissa. Kunnollisella tietoarkkitehtuurilla ja yhteentoimivuudesta huolehtimisella on edelleenkin ratkaiseva sijansa tietohuollossa, jottei ihmisiä ajeta mahdottomiin käyttötilanteisiin.
Kuka tahansa voi kirjoittaa ja muokata wikien artikkeleita ("sivuja") ja osallistua niiden kyljessä oleviin keskusteluihin. Tällainen yhteiskirjoittaminen on tullut tunnetuksi erityisesti Wikipedian yhteydessä. WikiMapia on puolestaan esimerkki yhteisestä tietoaineiston kartuttamisesta paikkatietona, karttojen päällä työskennellen.
Kuka tahansa voi muokata Wikipedian artikkeleita ja keskustella niistä.
Vapaan kirjoittamisen ja linkittämisen ajatus toimii jopa täysin julkisilla, kaikille avoimilla saiteilla. Yhteiseen hyvään pyrkiviä ja eri näkökulmat sallivia kirjoittajia löytyy niin paljon, etteivät harvalukuisemmat häiriköt pysty merkittävään tihutyöhön.
Erityisen jännittäviä kehittelyjä tapahtuu Wikipedian, Wikimapian, paikannimistön ja vapaasti valittavien hakusanojen (tag) avulla yhteentoimivissa Web-sovelluksissa, myös paikkatietojärjestelmien ("WebGIS") mielessä. Geonames tarjoaa luokitellun paikannimistön, koordinaatit (World Geodetic System 1984) ja suoran kytkennän Wikipedian artikkeleihin. Myös Tagzania on juuri Geonames-yhteydessä merkittävä; kuva havainnollistakoon asiaa.
Tämä karttaesitys, sen Balatonfüred (en) -infoikkuna ja linkki Wikipedian artikkeliin on luotu WikiMapiassa.
Google Maps on helppokäyttöinen paikkatietojärjestelmä verkossa ("WebGIS") ja sen "Omat kartat" tarjoaa mahdollisuuden luoda omia kohteita ja saattaa ne muidenkin käyttöön. OpenStreetMap on myös hyviä esimerkki kehittelystä.
Näistä yhteiskirjoittamisen ja linkityksen muodoista kannattanee ottaa opiksi. Kehittäjille on yleensä tarjolla jokin ohjelmointirajapinta. "WebGIS:ien" koordinointia ja standardointia tapahtuu parilla taholla: Open Source Geospatial Foundation (OSGEO) ja Open Geospatial Consortium OGC (aiemmin nimellä Open GIS Consortium).
Pitkälle automatisoituun linkitykseen tukeutuminen on wikien toinen vahvuus. Webissä emme rajoitu pelkästään oman organisaation tietovarantoihin ja näin ollen ei myöskään voi olla yhteisesti käytettyä aineistoluokittelua, hakusanastoa tai tietohakemistoa. Sen sijaan, aineistojen luojina ja hyödyntäjinä toimimme linkittyvässä tietomaailmassa, hypertekstissä. Wikit tarjoavat helpon tavan linkittää aineistoja käyttökelpoiseksi ja täydentyväksi tietämysvarannoksi.
Linkityksen helppous wikeissä tarkoittaa, että yksinkertaisimmillaan vain kirjoitetaan "linkkisana" eli liitetään kaksi isolla kirjaimella aloitettua sanaa yhteen ("CamelCase") tai laitetaan sana hakasulkeisiin. Automatiikka antaa tällaiselle sanalle kyvyn linkittyä. Jos linkin toisessa päässä ei vielä ole artikkelia, se voidaan muodostaa yksinkertaisesti klikkaamalla "linkkisanaa" (tai sen perään ilmestyvää kysymysmerkkiä) ja alkamalla kirjoittaminen. Samoin, jos etsitään artikkelia, jota ei vielä ole, se voidaan välittömästi muodostaa klikkaamalla merkkijonoa, jota etsittiin.
Wikien linkit toimivat myös "takaisinpäin" (backlinks). Tämä tarkoittaa, että saadaan helposti esille kaikki se aineisto, josta viitataan kulloinkin luettavana olevaan dokumenttiin. Pitkälle automatisoitu kaksisuuntainen linkitys onkin jännittävä wiki-innovaatio ja mielestäni yksi nykyaikaisen tietämyksen hallinnan kulmakivistä.
Esimerkkeinä wikeistä on hyvä käyttää suomen- ja englanninkielisiä Wikipedioita, sillä ne ovat tulleet osaksi tietämyksen hallinnan infrastruktuuria. Wikipediat edustavat julkista ja vapaata tietämystä. Ko. tekniikalla voidaan luoda myös rajatulle ryhmälle tarkoitettu foorumi, jolle pääsyyn käytetään tunnusta ja salasanaa.
Wikipediat toimivat niinikään vapaalla MediaWiki-ohjelmistolla (demo, lisenssi).
Artikkelikohtaisten muutosten seurantaan on käytettävissä tarkkailutoiminto. Kukin voi listata ne artikkelit tai keskustelusivut, joiden muutoksista haluaa automaattisen ilmoitusviestin.
MediaWikin laajennusosia ovat esim. kalenteri, blogi ja aihekartta (näyttää FreeMind-kartat). Runsaista laajennuksista on luettelo.
Eri kielten hallinta on yksi MediaWiki-ohjelmiston ominaisuus. Tärkeä on myös Unicode-merkistöstandardi, jolla hallitaan hyvin erilaisia kirjoitusmerkkejä.
Julkaisujärjestelmä on tässä ymmärretty laajaksi käsitteeksi, joka sisältää organisaation tiedotteiden ja uutisten julkaisemisen, jotkut tietovarastot sekä keskustelufoorumit.
Joomlaa (demo) hyödynnetään Espoon keskuksen Kehittämisfoorumissa. Erityisen merkillepantavaa tässä on karttapohjalla työskentelyn (Mapserver) integrointi osaksi saittia.
Plone on sisällönhallintajärjestelmä, joka on käytössä Suomen luonnonsuojeluliitossa mm. tapahtumista tiedottamiseen.
Suomen Luonnonsuojeluliitto käyttää Plone-järjestelmää
Moodlea käytetään kursseja sekä tutkimusprojekteja koskevien tietojen hallintaan Teknillisen korkeakoulun Kiinteistöopin laboratoriossa. Moodlen taustalla oleva ajattelu viittaa wikien maailmaan ja yksi Moodlen tarjoamista välineistä onkin wiki. Moodle on suunniteltu mm. seuraavasta lähtökohdasta: "to promote a social constructionist pedagogy (collaboration, activities, critical reflection, etc)".
Opensourcecms on hyvä saitti tutustua ohjelmistojen demoihin. CMS Demo Menu:n kautta (vasemmassa sarakkeessa) avautuu myös wikejä, keskustelufoorumeita, oppimisympräristöjä, blogeja jne.
Wikeihin verrattuna keskustelufoorumeita
vaivaa eräs ongelma, jota wikien keksijä Ward Cunningham on luonnehtinut seuraavasti
(ei tarkka käännös):
- Jos wikissä luet jonkun toisen kirjoittamaa tekstiä, saatat ajatella,
että "kyllä kyllä, mutta toisaalta...". Ja voit lisätä kappaleen, jossa
sanotaan, että "juu, mutta oikeastaan asia on näinkin". Wikeissä on paljon
"kyllä, mutta..." -tyyppisiä näkökulmia. Keskusteluryhmissä on samoin,
mutta niissä kaikki häviää, koska ei voi pysyä kärryillä. Ei ole
kunnollista kontekstia. Keskusteluryhmissä tunnutaan palaavan aina samoihin
aiheisiin, sillä ihmiset unohtavat, mitä aiemmin oli jo sanottu. (
lähde)
Voisi sanoa, että siinä missä keskustelufoorumit ohjaavat villkkaaseen mielipiteiden esittämiseen, wikit kannustavat yhteisen tietämyksen järjestelmälliseen kartuttamiseen ja jatkuvaan hyödyntämiseen, yhteisölliseen oppimiseen. Tämä tapahtuu Wikipedian artikkelien, keskustelujen ja kaksisuuntaisen linkityksen merkeissä.
Edellä luvuissa 2. ja 3. on käsitelty wikejä ja julkaisujärjestelmiä, jotka sopivat laajemman verkoston tai organisaation käyttöön. Jäljempänä tulevat esille pikaviestinnän ja kommentoinnin välineet. Ne otetaan useimmiten käyttöön yksilöllisesti ja ketterissä pienryhmissä ilman että organisaatiot "ehtivät mukaan". Näiden välineiden yhteydessä tulee esille olennaisia yhteensopivuuteen sekä tietojen haun ja vaihdon (sharing) tehokkuuteen liittyviä asioita.
Pikaviestinnässä (instant messaging, IM) lähdetään yhtäaikaisuudesta ja välittömästä tavoitettavuudesta. Yleensä tämä ymmärretään "chättäilyksi", mutta pikaviestein voidaan käydä vakavampaakin asiantuntijakeskustelua, vaihtaa tiedostoja, junailla projekteja jne. Keskustelun arkistointikin on mahdollista.
Joillakin pikaviestinnän tekniikoilla hoituvat myös nettipuhelut, kuten esim. Skypellä tai Microsoftin Live Messengerillä. Laaja ohjelmistovertailu on tarjolla.
Meebo helpottaa pääsyä eri protokollia käyttäviin ympäristöihin. Vain nettiselain tarvitaan tämän ilmaispalvelun käyttämiseksi.
Jabber on hyvä esimerkki avoimesta tekniikasta, jolla pystytään kattamaan keskustelut, ryhmäkeskustelut, esitystaulun (whiteboard) käyttö ja tiedostonsiirrot. Sekä serveri- että asiakaspuolen ohjelmistot ovat vapaasti käytettävissä. Omalle koneelle asennettavaksi clientiksi sopii esimerkiksi Coccinella, jossa on paljon ominaisuuksia, kuten esitystaulu (whiteboard). Se soveltuu moneen tarkoitukseen, esimerkiksi yhteiseen käsitekarttojen luonnosteluun.
Jabber/Coccinella tukee mm. Live Messengerissä, Google Talkissa ja Yahoossa käytettyjä protokollia ja on siis yhteensopiva näiden järjestelmien kanssa. Jabber/Coccinella toimii seuraavissa käyttöjärjestelmissä: Windows, Mac, GNU/Linux, BSD, Unix.
Hyvin pitkälle vietyä yhtäaikaisuutta ja myös osallisuuden helppoutta edustaa toukokuussa 2009 esitelty Google Wave.
Osallisuuden sujuvuus toteutuu blogeissa, kommentointivälineissä, uudenlaisessa yhteisöllisessä hakusanoituksessa (tagit) ja syötteiden (feeds) kautta.
WordPress on suosittu blogiväline. Sen yhteydessä on selostettu monia tekniikoita, joiden avulla yhteisöt pysyvät ajan tasalla "ketjuuntuvien" blogien sisällöistä. Esimerkki yksinkertaisesta blogista ja pienemmän piirin tietoyhteistyön välineestä on Tumblr. Jopa puolen minuutin sisällä on mahdollista rekisteröityä ja aloittaa bloggaaminen.
Blogpulse on tarkoitettu blogeissa olevan tiedon analysointiin. Clusty on hakukone, jossa tiedon etsintä voidaan kohdistaa blogeihin.
Web-sivujen kommentoinnin ja "yhteenkytkennän" jonkun teeman merkeissä mahdollistaa TrailFire. Myös tiedon metsästykseen tämä avaa uudenlaisen näkökulman; mitä "tietopolkuja" löytyy sanalla hypertext .
Toisena esimerkkinä kommentointivälineestä olkoon Reframe It. Mihin tahansa Web-sivuun tai vaikkapa vain yhteen lauseeseen voidaan tällä selainlisukkeella kirjata huomioita "marginaaliin". Kommentit voidaan myös kytkeä blogeihin, lähettää sähköpostitse, jakaa työryhmän kesken jne.
On tullut suosituksi merkitä jokin kiinnostava informaatio tageillä, sisältöä vapaasti kuvaavilla sanoilla. Yhteisöllisen merkinnän ("social bookmarking") saitti del.ici.ous on esimerkki tagien valjastamisesta. Kukin voi muodostaa omat "merkkisanansa" (kuva) ja hyödyntää toisten vastaavia merkintöjä. Suosittujen tagien listaus kertoo, kuinka tagit auttavat tiedonhaussa. Ks. Wikipedia-artikkeli
Esko Kilpi kirjoittaa, että "vaikka kaikilla onkin periaatteessa mahdollisuus merkitä sama kohde muista poikkeavasti, on kokemus osoittanut, että suurin osa käytetyistä sanoista on yhteisiä. Koska lähtökohta tagien valinnalle on eri ihmisten erilainen kielenkäyttö ja erilaiset tilannekohtaiset tarpeet on hyödyllisempää antaa kaikkien kukkien kukkia kuin rajoittaa valintojen määrää. (...) Tehokkaat hakumoottorit yhdistettyinä systemaattiseen tagien käyttöön ovat jo nyt osoittaneet tehonsa avoimessa Internetissä" (lähde: suomenkielinen Microsoft Circle Magazine 3/2006, s.25).
Julkaiseminen, aineiston välitys ja kommentointi on tehty todella helpoksi. Esimerkkinä toimikoon jäägolf-video YouTubessa.
Jäägolf -videossa YouTubessa on 4 tagia: golf, ice, helsinki, finland.
----
Metadata: Dublin Core